s.15.3.2004
Taneli on 15.3.2004 ensimmäisen kerran älynvalon nähnyt black & tan kääpiöpinseriuros. Tanelin virallinen nimi on Kinghill’s Daredevil, ja kutsumanimiä on monta niin kuin rakkaalla lapsella kuuluukin olla; mm. Taneli-Kaneli, Tauski, Tauno, Talebaani, Tansku, Pallikas, ja koodinimi T-mies, jota käytetään silloin kun ei turhaan haluta häiritä esim. peiton ja pussilakanan sisään sulloutunutta koiraa ja saada sitä singahtamaan kesken merkityksettömän keskustelun skarppina kaikkien huomion keskipisteeksi... Tanelin egosta ja energiasta riittäisi jakamista useammallekin koiralle, ja välillä kaiken tarmon ja tahdon mahtuminen reiluun kuuteen kiloon koiraa tuottaa päänvaivaa niin Tanelille itselleenkin kuin myös onnekkaille omistajille.
Taneli on reilun vuoden ikäisestä asti puuhaillut aktiivisesti KPSH:n pelastuskoiraporukassa, ja sen kanssa treenataan sulan maan aikaan niin jälkeä, hakua kuin raunioitakin ja tietysti tottista vuoden ympäri. Parhaimmillaan treenit ovat olleet kolme kertaa viikossa, ja sen lisäksi on harjoiteltu hommia ominpäin metsässä ja kentällä. Tanelin kanssa on ollut mukava treenata mitä vaan, koska se on helppo motivoida sekä nameilla (joilla saadaan suoritukseen täsmällisyyttä) kuin leluillakin (joilla saadaan hommiin tavallistakin enemmän työniloa) ja se on täysillä ja tosissaan mukana kaikessa, niin hyvässä kuin pahassakin. Nenän käyttäminen on Tanelin lempipuuhaa juoksemisen ja pomppelehtimisen ohella, eikä ainakaan toistaiseksi treeneissä ole mikään fyysiseksi(kään) esteeksi pelastuskoiratoiminnalle Tanelin kohdalla muodostunut.
Nyt kesällä 2006 Taneli on jäljestänyt parhaimmillaan 5 tuntia vanhaa, sateessa liuennutta jälkeä, jonka pituus on ollut kilometrin luokkaa. Esineet Taneli löytää jäljeltä lähes varmasti, ja pienen treenaamisen tuloksena esineelle maltetaan jopa melkein joka kerta pysähtyä eikä jäljestämistä jatketa villasukka tai silmälasikotelo suussa juosten. Ongelmana on välillä pojan riistavietti, ja hirven tai jäniksen jälki saattaakin vetää koiran ja ohjaajan harhaan. Tähänhän auttaisi jo osaltaan se, että ohjaajanä oppisin varmemmin lukemaan koiraa, ja tavoitteena onkin oppia erottamaan Tanelin hillittömästä vauhdista ja nopeassa tahdissa vaihtuvista eleistä huolimatta minkä otuksen jäljellä milloinkin mennään. Toistaiseksi olen tehnyt havaintoja levottomuuden ja haahuilun lisääntymisestä riistan jäljellä, ja intensiivisemmästä, nenä tiiviimmin maassa tapahtuvasta työskentelystä ihmisen jäljellä ollessa. Jos ei olla millään jäljellä, tai jos jäljelle on laitettu makkaraa tai jos jälkimerkkejä on kiinnitetty makkaranhajuisin käsin, nousee nenä ja parhaimmillaan koko koiran etupää ylös hajuja metsästämään tai koira yrittää kääntyä takaisin tulosuuntaan päin. Hännän vipatuksesta sen sijaan huomaa, että esine (tai hirvenkakka) on löytymässä ja koiven nostamisen voi tulkita vinkiksi ”nyt vois jo riittää tää sateessa ja pimeässä tarpominen, jos kellään muullakaan ei ole hajua siitä missä se jälki on viimeks ihan oikeasti havaittu, niin voitas mennä vaikka kotiin...”. Jälkimmäistä onneksi ei tänä kesänä päässyt tapahtumaan kuin kerran, yleensä Taneli tekee hommat sinnikkäästi loppuun asti.
Maalimiehet löytyvät metsästä melkoisen varmasti, ja raunioilla on jo umpipiilojakin muutamaan otteeseen kokeiltu. Ilmaisun Taneli hallitsee aika hyvin, vähän maalimiehestä riippuen Taneli haukkuu vauhtiin päästyään useita kymmeniä hyviä haukkuja, kun taas toisille ei ole ihan niin kiva avautua ja viisi kunnollista haukahdusta riittää. Ihmisestä myös riippuu tarvitseeko Taneli apuja ilmaisun aloittamiseen, mutta koko ajan tässäkin asiassa toivottavasti edetään. Tänä kesänä on vielä maalimies tuonut Tanelin pois metsästä, mutta ensi kesänä olisi kaiketi tarkoitus harjoitella sitä, että Taneli odottaa ja ilmaisee haukkuen maalimiehellä niin kauan että ohjaaja tulee vierelle ja antaa luvan lopettaa.
Pelastuskoiran duuniin liittyy oleellisena osana tottelevaisuuskoulutus, ja sitä treenataankin muiden puuhien ohella. Talvikaudeksi se jää ulkoilun lisäksi ainoaksi harrastukseksi, ja tavoitteena olisikin suorittaa BH-koe keväällä ahkeran treenaamisen tuloksena. Taneli ei ole koskaan ollut kamalan hyvä erottamaan sanoja toisistaan, vaan usein se suorittaa sen tehtävän mitä se olettaa pyydetyksi siinä tilanteessa tai tehtävän jonka se haluaa tehdä mieluiten. Maahanmeno on aivan erityisen hauska liike, sitä Taneli tarjoaa ollessaan todella motivoitunut vaikka ohjaaja olisi sanonut vain varovasti ”hyvä”. Sen sijaan komennolla ”maahan” ei välttämättä aina saavuteta toivottua liikettä, jos motivaatio ei ole tarpeeksi korkealla. Periaatteessa Taneli kuitenkin osaa perusasennon, seuraamisen eri nopeuksissa, liikkeestä istumisen ja maahanmenon (ja nämä tietysti muissakin tilanteissa) sekä malttaa olla kentällä koirien keskellä maassa vaikka maailman tappiin, paitsi jos ohjaaja menee silittelemään muita koiria. Nouto ja hyppynouto sujuvat myös, samoin luoksetulo, ja käskyä ”eteen” on muutamaan otteeseen harjoiteltu onnistuneesti. Ryömimistä on myös harjoiteltu, kotona kohtalaisella menestyksellä apuvälineiden avulla mutta kentällä vähän kehnommin tuloksin.
Pelastuskoirailun ohella Tanelin kanssa käydään paljon pitkillä juoksentelulenkeillä metsässä ilman hihnaa, ja kesäisin 6-15km rullaluistelu- tai pyöräilylenkeillä muutaman kerran viikossa. Talvella käydään luistelemassa Kallaveden jäällä myös paukkupakkasilla, villapusero päällä ja töppöset jalassa ei pakkanen haittaa edes kääkkää. Taneli on käynyt agilityn alkeiskurssin ja tykästyikin lajiin kovasti, mutta ohjaaja ei ollut lajista aivan yhtä innoissaan ja se onkin nyt toistaiseksi tauolla. Taneli rakastaa itsensä esittelyä ja lihastensa pullistelua, ja näyttelyissä käyminen olisikin pojan mielestä oikein mukavaa. Näkeehän siellä paljon ihanan tuoksuisia tybyjä ja paljon uroksia joille ei ole vielä näytetty niiden ansaitsemaa paikkaa, eli Tanelin tassun alustaa. Menestys näyttelyissä on ollut vaihteleva, mutta tarkoituksena on vielä viedä poikaa näytille jahka kiireet vähän hellittää ja Tanelin päänvaiva Hilma-pinseri saa ikää sen verran että pääsee myös osallistumaan näyttelyihin.
Jonkinmoisia meriittejä:
Henkiset ominaisuudet | Arvo | Arvostelu | Kerroin | Pisteet |
---|---|---|---|---|
Toimintakyky | +1 | Kohtuullinen | 15 | 15 |
Terävyys | +3 | Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua | 1 | 3 |
Puolustushalu | +3 | Kohtuullinen, hillitty | 1 | 3 |
Taisteluhalu | -1 | Pieni | 10 | -10 |
Hermorakenne | +1 | Hieman rauhaton | 35 | 35 |
Temperamentti | +3 | Vilkas | 15 | 45 |
Kovuus | +1 | Hieman pehmeä | 8 | 8 |
Luoksepäästävyys | +3 | Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin | 15 | 45 |
Laukauspelottomuus | + | Laukauskokematon | ||
Loppupisteet | 144 |